Ihmisen punastuminen yleensä tulee, kun hän joutuu yllättävään tilanteeseen. Useimmiten hän häpeää sitä, että huomaa punastuvansa. Näin muodostuu itseään ruokkiva kierre. Pelon perimmäinen syy on ollut uhkaava tilanne. Järkyttävä ja pelottava tilanne saa sydämen hakkaamaan ja se puolestaan kiihdyttää verenkierron taistelu- tai pakenemisvalmiuteen, kuten kuvan cockerspanieli juuri on kokemassa.
Ihmisillä ei tuo pelkoreaktio enää ole nykypäivää meidän oloissamme kovinkaan usein. Sen sijaan se on muuntunut sosiaalisemman tilanteen pelkäämiseksi. Riittää usein, kun tiedostamme jonkun kiinnittävän meihin huomionsa, ja kasvot punehtuvat. Lapsuudessa tuo ärsyke on voinut saada niin vähäisistä seikoista alkunsa, että emme enää edes muista sitä.
Uskomme punastumisen tulevan itsestään ja jännityksen sekä häpeän sen seurauksena. Ei ole väliä, kuinka päin ajattelemme punastumisen kehittyvän. Useimmille tämä on kiusallinen kokemus. Jotkut taas sietävät vähäisen punastumisen suuremmalti häiriintymättä. Jos punastuminen aiheuttaa ahdistusta ja häpeää, on useimmiten hyödyllistä pyrkiä sitä hoitamaan. Monesti punastuminen voi jopa estää normaalin sosiaalisen kanssakäymisen ja esimerkiksi seurustelukumppanin löytäminen voi olla vaikeata.
Katso tästä TV-fem -Obs-ohjelma jo useampi vuosi sitten! Näissä tapauksissa punastuminen alentaa selvästi elämänlaatua. Punastuminen voi myös häiritä häiritsee työssä menestymistä taietenemistä työuralla. Sympaattinen salpaus poistaa sekä punastumisen että sen pelon ja samalla siihen liittyvän häpeän.